1. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat oman verkko-opetuskokeilun (pienen tai ison tain jotain siltä väliltä) oman oppilaitoksen tvt-strategioiden mukaisesti.
2. Opiskelijat ymmärtävät verkkopedagogiikkaan liittyvät haasteet ja edut.
3. Opiskelijat ymmärtävät vuorovaikutuksen merkityksen verkko-oppimisprosessissa.
4. Opiskelijat osaavat käyttää ohjaustapoja ja oppimistehtäviä verkko-oppimisprosessissa.

12.-16.2. ASKEL 1: Taustasuunnittelu

• Oppimateriaalissa selvitetään oppimisprosessipohjaisen suunnittelun lähtökohdat, asiakäsikirjoituksen, mediavalintojen ja muun taustasuunnitteluun liittyvän tekemisestä keskeisiä piirteitä, Akin kirjoittamien käytännönläheisten askelten mukaan.
• Opiskelija peilaa kurssilla esitettyjä verkkopedagogiikan sisällöllisiä tietoja omaan projektiin. Jokainen tekee jonkin pedagogisesti mietityn toteutuksen verkkoon, joko omaan oppimisympäristöön (suljettu) tai avoimeen verkkoon. Lähtökohtana oppimisprosessiperustainen verkkotyöskentelyn rakentaminen. Kuvaus henkilökohtaiseen blogiin tai Moodlen keskusteluketjuun.

19.2.-2.3. ASKEL 2: Oppimisprosessin rakentaminen

• Aihiot, ohjaus yms. Pasin hyvien oppien ja Akin askelten tahtiin. Lähtökohtina opiskelijoitten keissit.
• Parituutorointi 3: toisen verkkototeutuksen suunnitelmaan tutustuminen ja kommentointi (vertaispalaute).

5.-9.3. ASKEL 3: Toteutus ja kehitystyö

• Vertaistuki, tvt-strategiatyö, laatuajattelu, kehittävä arviointi, jaettu asiantuntijuus, kognitiiviset työvälineet, hajautettu kognitio, tietotyön taidot (mm. infoähkyn välttäminen) > vuorovaikutteisesti, opiskelijat mukaan rakentamaan tietoa aiheesta (ryhmätehtävä ryhmäbogeissa), Skypecast-luento
• Parituutorointi 4: opettajan ammatillisen kasvun teema (pedagogista verkkopedagogiksi).

Jakson 2 palaute 8.-13.3.

Aki: Tulevasta:
2. Onko Google-kalenteri käytössä? Päivitänkö?

Anne: Joo, tehdään viikkoaikataulu. Laitan luonnoksen seuraavaksi sinun askelten ja viimeksi skypetellyn mukaan, hiihtolomat osuu eriviikoille eli sinne ei sitten skypecast-luentoa.

Aki: Tulevasta:
3. Minusta verkkokurssin suunnittelussa oppimisprosessin ohjaus, oppimistehtävät, aihiot, vuorovaikutus ja palautteet oleellisimmat asiat.

Anne: Jep, jep. Tuohon alkuun vielä opsin purkaminen verkkokäsikirjoitukseksi ja oppimisprosessin kuvaukseksi. Sitä tarvitaan ennen kuin voidaan liittää prosessiin ohjaus, tehtävät yms. Mutta tuo oli tietty sullakin mielessä. Eli sillä linjalla.

Etsi, havainnoi, reflektoi, esitä ratkaisu ehdotus , kommentoi (vuorovaikutus toisten kanssa) , yritä ymmärtää mitä prosessissa tapahtui, peilaa aikaisempaan (vuorovaikutus itsensä kanssa), kysy, etsi vastausta (vuorovaikutus toisten kanssa), reflektoi, kokeile, yritä ymmärtää, esitä uusi ratkaisuehdotus, jne .. Lopuksi kootaan mitä jäi käteen ja miten ongelmaratkaisuun päästiin. Ja ymmärrän ja osaan paremmin aikaisempaan verrattuna. Näinhän se pyörii…..

Nyt kun tuutoriparit ovat löytäneet toisensa , kannattaisi varmaan keskustella prosessista, miten ongelma tuutoriparin löytämisessä kurssin alussa ratkaistiin. Ajatuksia ja kommentteja siitä, mikä oli haastavaa ja miten voitaisiin haasteisiin löytää ratkaisuja…

Avoin ympäristö monelle vielä vieras. Siihen tottuu ja tärkeää, että tulee omaa kokemusta. Henkilökohtainen blogi (oppimispäiväkirja/portfolio) mahdollista tehdä avoimeen verkkoon (siellä voi sulkea), Moodleen tai Peda.nettiin. Opiskelija itse valitsee ympäristönsä. Periaatteena kuitenkin, että kaikkien pitää päästä näkemään toistensa blogit. Jos sulkee avoimessa verkossa, niin on luotava kaikille avoin käyttäjätunnus (tämä toimii helpoimmin Vuodatus.netissä). Tavoitteina vertaispalaute, vertaisoppiminen ja verkottuminen. Annetaan riittävästi aikaa opetella blogi-asiaa.

Avoin oppiminen ymmärretään tässä niin, että vaikka on yhteiset kehykset, opiskelija itse määrittelee tavoitteidensa mukaan, miten paljon keskittää aikaansa ja energiaansa mihinkin. Tällä kurssilla ei voi olla kyydissä. Se kuuluu verkko-opiskelun luonteeseen. Pitää tulla selkeästi ilmi myös markkinoinnissa jatkossa. Edelleen vääriä mielikuvia verkko-opiskelun helppoudesta. Ei voi vain istua ja kuunnella. Vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä asia verkossa. Siksi ei ole mitään väliä, vaikka kaikki aineistomme on aivoimesti verkossa. Niin on paljon muutakin sisältöä. Harva oppii vain niiden varassa. Me ohjaamme ja lempeästi pakotamme toimintaan ja vuorovaikutukseen. Ja tärkeää joka vaiheessa korostaa, että saa erehtyä, saa tehdä virheitä, että jokainen tekee. Eikä se ole mitenkään noloa verkossa, kunhan ei loukkaa omalla toiminnallaan muita.

Uusia käsitteitä tulee paljon. Verkkopedagogiikkaosassa avataan käsitteitä. Ryhmätehtävänä tämä. Blogisanasto on jo linkkinä työvälinepuolella Blogi-sivulla.

Verkko-opettajalle on äärimmäisen tärkeää saada omaa verkko-opiskelijakokemusta. Tuntee omissa nahoissaan, millaisia asioita liittyy opiskelijakokemukseen.

Verkkotilojen hahmottamisesta otetaan vielä tarkemmin esille tutkittua tietoa. Tärkeää tietoa verkko-opettajalle ja sisällöntuottajalle.

• Avoimet ympäristöt ovat vierailijoille avoimia, mutta osallistumiseen tarvitaan rekisteröityminen.
• Avoimuus tarkoittaa joustavaa oppimista, opiskelijakeskeisyyttä,tiedon jäsentämistä ja ajatteluprosessin tukemista
• Avoimessa oppilas ottaa vastuun tuottamastaan tuotoksesta
• Avoin on paikka nettierämaassa tai valtameressä..
• Avoin verkkoympäristö on sellainen, jossa kuka tahansa kohdalle osuva voi päästä siellä olevia tietoja lukemaan, omaksumaan ja halutessaan kommentoimaan.
• Avoimessa osallistujat valikoituvat sinne tavalla tai toisella ja joku asia yhdistää heitä.
• “Tieto ei puoliinnu, kun se jaetaan” Mutta kuinka erottaa avoimissa ympäristöissä se “oikea tieto ja osaaminen” – jos kaikki on avointa, niin kontrolloiko sitä kukaan vai onko oppija tietotulvankeskellä yksin, vain ja ainoastaan oman harkintakykynsä varassa? Taitoisaalta, onko absoluuttisen oikeaa tietoa edes olemassa…
• Avoimessa kyse on varmasti myöskin tietynlaisesta itsensä likoon pistämisestä…
• Opiskelijalla on verkossa yhteisö, jolta voi pyytää apua – ja vastaavasti antaa sitä toisten kysyessä, on mielestäni vuorovaikutuksen kannalta erittäin hyvä asia!
• Varsinainen oppi on saatava jotenkin niin että asiaa joutuu pureskelemaan ja käsittelemään muiden kanssa!
• Oppimisprosessin näkyväksi tekeminen, että mahtaako sillä olla jotain tekemistä avoimen ympäristön kanssa, oma ja toisten oppiminen on prosessina näkyvissämuillekin, mutta onko sillä sitten tekemistä myös oppimismenetelmien kanssa, että avoimessa saa ajatuksia muualtakin
• Avoin oppimisympäristö antaisi kaikillehalukkaille opiskelijoille mahdollisuuden oppia uuden asian juuri silloin kun se parhaiten sopii.
• Avoimen hyötyjä opetuksessa on se, että joukko saattaa olla hyvinkin laaja ja heterogeeninen. Näin ollen asioiden näkökantoja on myös paljon, keskustelut voivat olla hedelmällisempiä ja yhteisöllinen oppiminen tehokkaampaa?
• Avoimissa oppimisympäristöissä pyritään yksilöllisiin joustoihin, jolloin oppiminen on itseohjautuvaa ja missä ja milloin vain tapahtuvaa. Hankalinta on kuitenkin mielestäni ollut saada jokainen opiskelija motivoiduksi itseohjautuvaan työskentelyyn.

Suljettu oppimisympäristö

• Suljettu ympäristö on turvallisempi, avoin on haasteellisempi hallita ….
• Suljetussa verkkoympäristössä kaikki on paljon kontrolloidumpaa.
• Suljetussa ympäristössä käyttäjä tunnistetaan ..
• Parhaat oppimistulokset saadaan sopivalla annostuksella suljettua ja avointa, opettajajohtoista opetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä. Opiskelijan oma aktiivisuus on keskeistä.

Muita ajatuksia

• Myös verkossa olevasta kurssista pitäisi mielestäni luoda aina “opettajansa näköinen”.
• Oivaltaminen on ihanaa, jäljen jättäminen pitkäaikaismuistiin työlästä.
• Tiedon hallussapitäminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa…
• Miten tämä kaikki rönsyilevä pohdinta tulisi koota tai pitää hallussa..
• ainakin jossain määrin opetettava asia on itse hallittava niin, että se on syvällä selkärangassa,ennen kuin sitä pystyy toiselle opettamaan….tällaista perinteistä opettaja-roolia ei taida verkkomaailmassa ollakaan. Eikä välttämättä tarvitsekaan…

Blogikeskustelussa näillä esimerkkikysymyksillä voit syventää toisen ajatuksenkulkua tai voit saattaa  ajatuksenkulun uusille urille ….

1. Hyvät asiat osaamisessa

Mihin tuo perustuu?
Miten ajattelet?
Mikä sen tekee, että?
Miten arvioit?
Mikä tekee tästä?
Miten olet päässyt?
Missä olet onnistunut?
Mihin voit olla suorituksessasi / osaamisessasi / tekemisessäsi tyytyväinen?
Mitkä asiat sujuvat mielestäsi?
Mitä taitoja itsessäsi arvostat?

2. Kehitettävät asiat osaamisessa
Miten tämä on sinun mielestäsi tehty?
Mistä se [esim. puutteet] johtuu?
Miten saisit?
Mikä voisi auttaa?
Miten sinun kannattaisi edetä?
Mitä tähän tarvitaan?
Mitä tästä puuttuu?
Mikä voi muuttaa asian?
Millaista tietoa tarvitset?
Minkälaista harjoittelua se sinulta vaatii?
Miten selität, että ?
Mikä siihen vaikuttaa?
Mikä toisi tulosta?
Mitä tietoa tästä puuttuu?
Miten pääsisit asiaan käsiksi?
Milloin se toimii?

Lähteitä

• Valmentautuminen
• Itsensä esittely / ryhmäytyminen
• Orientointi / kontekstin luominen
• Tavoitteiden asettaminen
• Ongelmien / kysymysten asettaminen
• Omien selitysten esittäminen / hypoteesi asiasta
• Muiden käsityksiin tutustuminen / reflektio
• Omien käsitysten reflektointi
• Tiedonhaku
• Tiedonrakentelu
• Syventävän tiedon tuominen keskusteluun
• Oppimisprosessin ja/tai lopputuotosten reflektointi

• Itsearviointi

Kommenttia…

1. Lähtökohta 7 op ja “ops”

(huom. aiempi mindmappini tiivistää opsia)

Verkko-opetus käytännössä, pedagogisena ja teknisenä tukena oppilaitoksessa 7 op. Koulutuksen tavoitteet: 

1. Luoda käsitys Moodle -oppimisalustan, MSN Messenger ja Skype pikaviestintä ohjelmien, e-Beam interaktiivisen verkko-opetus työkalun sekä muun koulutusta tukevan teknologian ja eri mobiilaitteiden käytettävyydestä opetuksessa ja oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä pohtia avointen oppimisympäristöjen mahdollisuuksia ja painotuksia verkko-opiskelussa, alustat, blogit ja wikit .
2. Tuoda esille verkko-opetuksen mahdollisuudet oppimisen tukemisessa.
3. Perehtyä verkko-opetuksen eri osa-alueisiin, suunnitella verkko-opetusta.
4. Syventää tiedonhankinnan ja –hallinnan taitoja.
5. Syventää tietoturva-taitoja sekä muita teknisiä taitoja.
6. Syventää tieto- ja viestintätekniikan erityistaitoja (ohjelmistot) ja niiden pedagogista hyödyntämistä.
7. Pohtia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian mahdollisuuksia oppilaitoksen toiminnan kehittäjänä.
8. Alueellinen verkostoituminen, asiantuntijaverkoston perustaminen

Koulutuksen tavoitteena on eri oppilaitosten verkostoituminen ja koulutuksen alueellinen kehittäminen.

1. Koulutuksen osallistujat muodostavat asiantuntijaverkoston, joka jää vertaistueksi koulutuksen jälkeen.
2. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistuja voi toimia oppilaitoksessaan verkko-opettamisen teknisenä ja pedagogisena tukihenkilönä osana laajempaa alueellista asiantuntijaverkostoa.
3. Koulutuksen aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat oman verkko-opetuskurssin oman oppilaitoksen tvt-strategioiden mukaisesti, tavoitteena oman oppilaitoksen mentorointijärjestelmä verkko-opetuksen pedagogiseen ja tekniseen tukeen.

Koulutus toteutetaan täysin verkkotyöskentelynä. Aloitus ja kirjautuminen 18. – 19.12.2006, toteutus tammi – maaliskuu 2007. Koulutuksella pyritään lisäämään verkko-opetuksen käyttöä eri kouluasteiden opetustoiminnassa, syventää verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen osaamista oppilaitoksissa. Tavoitteena on verkostoitua alueellisesti ja näin kehittää eri oppilaitosten yhteistyötä ja verkko-opintojen tarjontaa oppilaitosten välillä. Kohderyhmä: Eri koulutuksen järjestäjien verkko-opetuksen opettajat ja tukihenkilöt.

Kurssin perusrakenteen luonnostelu 

Kurssi jakautuu kolmeen aihepiiriin (ks. kurssin wiki)

1. Työvälineet haltuun (sisältää myös tietoturvan ja tiedonhankinnan),
2. Verkkopedagogiikka ja
3. Laajempi kehittämisnäkökulma, jonka olen nimennyt Hallinto ja verkko.

Perusehdotus on, että opiskelija käyttää aikaansa 3 op kohtiin 1 ja 2 ja 1 op kohtaan 3, mutta oman kiinnostuksensa mukaan opiskelija voi painottaa näitä osioita eri tavalla. Mikään ei estä myöskään opiskelemasta kurssilla yli 7 op, tosin todistus tulee vain tuosta 7:stä. Kurssi rakentuu niin, että edetään yhdessä, mutta kaikki eivät tee välttämättä yhtä aikaa samaa.

Opiskelun polku

1. Aloitus sisältää kaksi osaa, ensinnäkin aloituskyselyn täyttämisen ja keskustelu-esittelyn kautta avoimeen oppimisympäristöön tutustumisen. Keskustelujen hallittavuutta ajatellen ryhmäjaetaan kahteen tai neljään.

Kurssi toteutetaan avoimessa verkossa, keskeisinä välineinä ovat blogit ja wikit. Suljetuista avoimeen siirtyminen vaatii aina vähän totuttelua. Alkuesittelykeskustelun teemaksi sopii mielestäni hyvin: kokemuksia avoimista ja suljetuista verkko-oppimisympäristöistä. Minulla on siihen sytykkeeksi myös pieni teoriapläjäys niille, joita verkkopedagogiikka kiinnostaa. Ehdotan, että aloituskeskustelu käydään offline Google Groups -työvälineellä (tältä näyttää pieni koekeskustelu siellä). Heti aloituskyselyn täyttämisen jälkeen jokaisella onkin tehtävänä hankkia itselleen Google-tili (voin tehdä selostetun animaation heti kun ääni taas kulkee). Anne ja Aki toimivat keskustelun ohjaajina tarpeen mukaan.

2. Ensimmäinen osa tutustuttaa työvälineisiin, tiedonhakuun (+hallintaan) ja tietoturvaan. Työvälineistä jokainen aloittaa blogin perustamisella, sillä blogi tulee toimimaan kurssin ajan jokaisen henkilökohtaisena oppimisympäristönä (eräs mahdollisuus toteuttaa Personal Learning Environment eli PLE). Blogissa kirjataan keskeisten harjoitusten oppimisprosessi ja harjoitellaan mentorointia.

Mentoroinnin harjoittelua varten kurssilaiset muodostavat pareja. Parin tehtävänä on aikataulun mukaan (vähintään viisi kertaa) käydä lukemeassa ja kommentoimassa blogia. Kommentointiin annetaan ohje, tavoitteena rakentava, oppimisprosessia tukeva lähestyminen.

Opiskelija saa valita vapaasti blogijärjestelmän, jonka ottaa käyttöön. Lyhyet opasteet annetaan neljään: Edublogs, Word Press, Blogger ja Vuodatus.

Kurssin lähtökohtana oli, että jokainen tekee jonkun oman verkkototeutuksen. Jos ei ole valmiiksi mielessä jotain, niin sitä aloitetaan tässä kohtaa suunnittelemaan (oppitunti, oppimisaihio, kurssin osa tai kokonainen kurssi, voi olla myös koulun sisäiseen tiedotukseen liittyvää tai virtuaalikansliajuttua). Oman projektin suhteen sitten tutustutaan sopiviin välineisiin ja mietitään, miten oman oppilaitoksen oppimisympäristö otetaan mukaan (jos saavat meille tunnukset omaan ympäristöönsä, voimme auttaa sisältä käsin, mutta tähän mennään syvemmin osiossa 2).

Eli osa 1 tiivistetysti: työvälineisiin tutustuminen omien tavoitteiden mukaan niin, että blogi on kaikille pakollinen, opiskelija voi esittää myös ongelman ja me voimme etsiä sopivat työvälineet ja opastaa niiden käyttämiseen (ei mikään syväkurssi, mutta ainakin vinkkejä, että mistä saat sopivan välineen ja lisätietoja sen käyttämiseen, miten alkuun). Tämän lisäksi jokainen tekee tiedonhankintaan ja -hallintaan liittyvän tehtävän sekä tietoturvatehtävän. Nämä laaditaan niin, että koko oppiva yhteisö saa tehtävien hedelmät käyttöönsä eli tehtävät tehdään tai linkitetään wikiin.

Mentorointi 1: tutustuminen parin blogiin ja sen ulkoasuun, kannustavaa keskustelua, huomio avoimuuteen ja tunteisiin, avoimen kirjoittamisen kynnyksiin, välineen haltuunottoon. Mentorointi 2: joko tiedonhankinnasta, -hallinnasta tai tietoturvasta. Mentoroinnista tulee oma sivu wikiin, siinnä selvät ohjeet, miten asia käsitellään. Ensin kumpikin kirjoittaa blogiin annetusta teemasta, sitten lukee parinsa tekstin ja sitten ohjeiden mukaan kommentoi, keskustelu voi jatkua vapaasti usemmankin puheenvuoron verran. Kannustetaan dialogiin, mutta miniminä riittää tuo yksi kommentti per mentorintitehtävä (joita siis 5).

Aikaa kuluu helmikuun puoliväliin asti (11.2.). Ekan osan päättyessä välipalaute opiskelijalle ja väliarvio meille (kurssin suunnan tarkistus).

3. Toinen osa: verkkopedagogiikka. Aloitetaan oman projektin suunnittelulla. Jokainen tekee jonkin pedagogisesti mietityn toteutuksen verkkoon, joko omaan oppimisympäristöön (suljettu) tai avoimeen verkkoon. Lähtökohtana oppimisprosessiperustainen verkkotyöskentelyn rakentaminen. Esittelyssä soveltuvia pedagogisia malleja. Opetellaan verkkokäsikirjoittamisen perusjutut (miten verkkoon kirjoitetaan, miten opiskelija otetaan huomioon, miten vältetään opettajan ylikuormittuminen jo suunnitteluvaiheessa yms.). Kiinnitetään huomiota mediavalintoihin ja niiden mielekkyyteen suhteessa tavoitteisiin.

Mentorointi 3: toisen verkkototeutuksen suunnitelmaan tutustuminen ja ohjeen mukaan kommentointi. Mentorointi 4: opettajan ammatillisen kasvun teema (pedagogista verkkopedagogiksi).

Aikaa käytetään maaliskuun tokaviikkoon asti (11.3.). Välipalautteet puolin ja toisin.

4. Kolmas osio käsittelee sitten aihepiiriä työn kehittämisen, verkottumisen ja eri tasojen hallinnon näkökulmasta. Osa on jaettu kolmeen alakohtaan, joista jokainen valitsee mieluisimman (työtä ohjaavat dokumentit, jaettu asiantuntijuus ja tulevaisuuden suunnittelu). Tämän osion tehtävät on laadittu niin, että tulokset tuotetaan yhteiseen wikiin.

Samalla työstetään omaa projektia loppuun. Jokainen voi pyytää tarvitsemaansa vierihoitoa. Tavoite on, että löytyy myös vertaistukea, kun tiedämme, missä asioissa kukin on hyvä eli tuki voi tulla myös kurssilaiselta toiselle. Suunnittelu ja toteutuksen eteneminen dokumentoidaan blogiin, jossa muutkin kuin pari saavat käydä lurkkimassa ja kommentoimassa.

Mentorointi 5: Kurssin oppimisprosessi ja  oman oppimisen reflektointi, pari toimii peilinä ohjeiden mukaan.

Loppukysely ja palaute. Kurssisuorituksen antaminen, kun kaikki osat tehty.

Jos opiskelijalla on vahvat lähtökohdat jossakin osiossa tai voimakas kiinnostus johonkin osioon, hän voi opiskella eri tavalla painottaen. Esimerkiksi kohdasta 3 voi tehdä 3 op eli kaikki alakohdat.